24+2

Olihan se jo aikakin, nimittäin supistelujen alkaa..Ennen joulua ehdin jo olla pari viikkoa sairaslomalla, mutta nyt taas istun kahdeksan tunnin päiviä töissä eikä hyvältä tunnu. Joka päivä supistelee, toisina päivinä enemmän ja toisina vähemmän. Noin kuukausi sitten oli paikat vielä tukevasti kiinni, mutta mentävä se on varmaan jälleen tarkistuttamaan tilanne. Omalääkärille kahden viikon jono, neuvolalääkärille 3 viikkoa. Että päivystyksen kautta mentävä ja sieltä synnärille lähete. Pissatulehdus testattu ja varmuuden vuoksi Dalacin-kuuri käytetty mahdollista emätintulehdusta ajatellen. Ei auta. Taas odotettava jännityksellä tulevia viikkoja ja toivottava, että jaksettaisiin viikolle 30 saakka. Omissa ajatuksissa se rv 30 tuntuu jo kohtuullisen turvalliselta :)

15+2

Yskä selätetty, väsymys selätetty, yökötys selätetty. Nyt onkin sitten aika aloittaa harjoitussupparit. No joo, ei ihan vielä ole sellaisia tullut, mutta vähän sellainen kutina on, että puolivälin jälkeen ne alkavat. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin ja silloin tällöin pieni höyhenenkevyt liikahdus on masusta tuntunut. Töissä pitää kiirusta, mutta yritän muistaa rauhoittua välillä sielläkin. Kotonahan en sitten muuta teekään työpäivän jälkeen kuin perusasiat ja löffäilyt, missään harrastuksessa en ole jaksanut laiskuuttani käydä. Mammajoogaa olen taas ajatellut, mutta toisaalta muistan vielä siitä edellisestä kerrasta sen verran paljon, että en tiedä onko siinä järkeä. Tätä blogia olen ajatellut päivittää silloin tällöin ihan siitä syystä, että on sitten aikanaan tulevalla lapsella mahdollisuus lukea näitä raskauden vaiheita. Esikoisen kanssakin tulostin kaikki kirjoittamani tekstit, saa sitten aikanaan niitä ihmetellä :)

13+3

Tukevasti raskaana ja kaikki näyttää hyvältä :) Ensimmäinen kolmannes takana ja pahin yökötyskausi ohitse. Ei sitä tosin tässäkään alkuraskaudessa juurikaan ollut, mutta pientä yökkäilyä silloin tällöin. Töissä olen jo alkanut pitää paitoja, jotka eivät jätä kenellekään epäselväksi homman nimeä. Tosin ainoastaan yksi ihminen on uskaltautunut onnittelemaan pelkän ulkomuodon perusteella, mutta ei tätä kyllä mielestäni enää tavallisena pyöristymisenäkään voida pitää.

Ensimmäinen ultra myös takana ja kaikki näytti oikein hyvältä. Nykyinen kotikuntani tarjoaa ultran yksityisellä lääkäriasemalla ja siellähän näyttivät hämmästyksekseni "normaalin" ultran sijaan myös 3D-kuvaa myttysestä. Se on jo aivan ihmisen näköinen vaikka kokoa on huimat 4 cm :) Herkistymäänhän siinä pääsi. Malttamattomana odotan jo samassa paikassa tehtävää puoliväliultraa, sukupuolen otan selville jos se vain suinkin on mahdollista. Isosisko puhuu mahassa olevasta pikkuveljestä, mutta saas nyt nähdä..Itselläni on ehkä ihan pikkuisen tyttömäinen olo, vatsakin on muodoltaan täysin samanlainen kuin ensimmäisessä raskaudessa. Suloista jännitystä ilmassa :)

Nyt pissalle, sitä joutuukin nykyään tekemään vähintään kahden tunnin välein päivin ja öin. Taitaa nyt olla kohtu jotenkin sellaisessa asennossa että painaa aika ikävästi tuota rakkoa. Ja tämä hiipivä flunssa yskän muodossa ei auta asiaa yhtään, kun tuntuu että joka yskäisyllä tulee pissat housuun.

Niin sitä taas ollaan pienen sydänkäpysen taivalta aloittelemassa. Muutama viikko sitten päivystyksessä poikettuani, luulin että tämä raskaus oli sitten tässä, mutta verenvuoto ei sitten kuitenkaan paljastunut miksikään vakavaksi. Ultrassa löytyi sikiökaiku ja itsekin näin pienen sydämen lyönnit monitorilta..Voi tätä onnea! Tämä odotus on mielestäni aivan yhtä jännittävää kuin ensimmäiselläkin kerralla, toivossa on elettävä että kaikki menee nytkin hyvin. Näytän jo nyt viikolla 10 siltä kuin olisin vähintään 5. kuulla raskaana, onnitteluitakin on jo sadellut jo pelkästään ulkomuotoni perusteella. Kaikenlaiset ratkaisut on täytynyt ottaa käyttöön kuminauhoista lähtien jotta edes vanhat housut vielä jotenkuten saisin tungettua päälleni. TIssit on kuin Dolly Partonilla ja hampaiden pesu yököttää. Mutta onhan tämä kaiken kaikkiaan NIIN ihanaa!

Kolme vuotta on kulunut..Nyt jo lähentelen kolmeakymmentä. Juuri ja juuri muistin salasanani tänne blogiini. Tyttö on reipas, ihana, kaunis kolmevuotias. Asiat ovat mallillaan. Eilinen raskaustesti näytti PLUSSAA, aivan yhtä nopeasti kuin ensimmäisellä kerrallakin. Pillerit lopetin kuukausi sitten, ei tyhjennysvuotoa, ei menkkoja. Tämä tuntuu niin epätodelliselta ettei meinaa uskoa. Minä, joka aikoinani kärsin PCO-oireista olen nyt toista kertaa raskaana täysin luomusti, erittäin nopeasti. Elämä yllättää!