Kirjoittelu on jäänyt, mutta raskaus on edennyt. Viikkoja on jo niin paljon, että helpotuksesta voi sen suhteen huokaista. Kaikki hyvin; sairaslomalla olen ollut jo käytännössä kuukauden näiden supistelujen takia ja kanava on viimeisimmän mittauksen mukaan (2 viikkoa sitten) lyhentynyt sentillä 3 cm --> 2 cm. Lapsi on todella matalalla, joten neuvolatädin mielestä synnytys saattaa olla nopeampi kuin ensimmäinen, mutta sehän passaa kunhan sairaalaan saakka ennätetään. Liikkuminen on tuskaa ja aamupäivät olen voimaton, mutta muuten kaikki hyvin. Aurinko paistaa ja elämä hymyilee :)

Olihan se jo aikakin, nimittäin supistelujen alkaa..Ennen joulua ehdin jo olla pari viikkoa sairaslomalla, mutta nyt taas istun kahdeksan tunnin päiviä töissä eikä hyvältä tunnu. Joka päivä supistelee, toisina päivinä enemmän ja toisina vähemmän. Noin kuukausi sitten oli paikat vielä tukevasti kiinni, mutta mentävä se on varmaan jälleen tarkistuttamaan tilanne. Omalääkärille kahden viikon jono, neuvolalääkärille 3 viikkoa. Että päivystyksen kautta mentävä ja sieltä synnärille lähete. Pissatulehdus testattu ja varmuuden vuoksi Dalacin-kuuri käytetty mahdollista emätintulehdusta ajatellen. Ei auta. Taas odotettava jännityksellä tulevia viikkoja ja toivottava, että jaksettaisiin viikolle 30 saakka. Omissa ajatuksissa se rv 30 tuntuu jo kohtuullisen turvalliselta :)

Yskä selätetty, väsymys selätetty, yökötys selätetty. Nyt onkin sitten aika aloittaa harjoitussupparit. No joo, ei ihan vielä ole sellaisia tullut, mutta vähän sellainen kutina on, että puolivälin jälkeen ne alkavat. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin ja silloin tällöin pieni höyhenenkevyt liikahdus on masusta tuntunut. Töissä pitää kiirusta, mutta yritän muistaa rauhoittua välillä sielläkin. Kotonahan en sitten muuta teekään työpäivän jälkeen kuin perusasiat ja löffäilyt, missään harrastuksessa en ole jaksanut laiskuuttani käydä. Mammajoogaa olen taas ajatellut, mutta toisaalta muistan vielä siitä edellisestä kerrasta sen verran paljon, että en tiedä onko siinä järkeä. Tätä blogia olen ajatellut päivittää silloin tällöin ihan siitä syystä, että on sitten aikanaan tulevalla lapsella mahdollisuus lukea näitä raskauden vaiheita. Esikoisen kanssakin tulostin kaikki kirjoittamani tekstit, saa sitten aikanaan niitä ihmetellä :)

Tukevasti raskaana ja kaikki näyttää hyvältä :) Ensimmäinen kolmannes takana ja pahin yökötyskausi ohitse. Ei sitä tosin tässäkään alkuraskaudessa juurikaan ollut, mutta pientä yökkäilyä silloin tällöin. Töissä olen jo alkanut pitää paitoja, jotka eivät jätä kenellekään epäselväksi homman nimeä. Tosin ainoastaan yksi ihminen on uskaltautunut onnittelemaan pelkän ulkomuodon perusteella, mutta ei tätä kyllä mielestäni enää tavallisena pyöristymisenäkään voida pitää.

Ensimmäinen ultra myös takana ja kaikki näytti oikein hyvältä. Nykyinen kotikuntani tarjoaa ultran yksityisellä lääkäriasemalla ja siellähän näyttivät hämmästyksekseni "normaalin" ultran sijaan myös 3D-kuvaa myttysestä. Se on jo aivan ihmisen näköinen vaikka kokoa on huimat 4 cm :) Herkistymäänhän siinä pääsi. Malttamattomana odotan jo samassa paikassa tehtävää puoliväliultraa, sukupuolen otan selville jos se vain suinkin on mahdollista. Isosisko puhuu mahassa olevasta pikkuveljestä, mutta saas nyt nähdä..Itselläni on ehkä ihan pikkuisen tyttömäinen olo, vatsakin on muodoltaan täysin samanlainen kuin ensimmäisessä raskaudessa. Suloista jännitystä ilmassa :)

Nyt pissalle, sitä joutuukin nykyään tekemään vähintään kahden tunnin välein päivin ja öin. Taitaa nyt olla kohtu jotenkin sellaisessa asennossa että painaa aika ikävästi tuota rakkoa. Ja tämä hiipivä flunssa yskän muodossa ei auta asiaa yhtään, kun tuntuu että joka yskäisyllä tulee pissat housuun.

Vihdoinkin jotain tapahtuu. Aamusta alkaen on lorahdellut lapsivettä niin että pöksyt on märkänä. Sairaalasta passittivat tsekkauksen jälkeen aamuvarhaisella vielä kotiin odottelemaan supisteluja joita ei siis ole tullut oikeastaan ainuttakaan koko päivän aikana. Lapsivesien mentyä kuulemma 2/3 synnyttäjistä synnytys käynnistyy seuraavan 24 h aikana, mutta tällä pikkusella ei todella tunnu olevan haluja poistua yksiöstään. Niinpä mikäli supistukset eivät vuorokauden kuluessa ala, olisi tarkoitus huomenaamulla käydä laittamassa vähän pökköä pesään eli käynnistykseen jo aika varattuna. Mutta toivotaan nyt, että päättäisi käynnistyä itsekseen..Hirvittää kuitenkin pikkusen hyvinvoinnin puolesta, koska lapsivettä tosiaan vuotaa alvariinsa tasaisena norona siteet ja housut märäksi. Jouduin jopa käymään pikkusen vaippavarastolla, koskapa normaalit isokokoiset siteet eivät tätä vuotoa pidättele. Täällä kotona siis istuskellaan lasten vaipat alushousuissa ja odotellaan tulevaa.

Huh, se on menoa pian poijjaat!

Ei mitään edistystä, ei niin yhtään mitään. Tämähän alkaa käydä jo aivan mahdottomaksi. Olo on lievästi sanottuna kärsimätön.

Supistaa, melkoisen usein..Taidan alkaa laskea supistusten välejä. Tänäänkö on SE päivä?

Edit: Noup, ei mitään säännöllisyyttä. Väärä hälytys. Aargh!