Jännittää..

..että jos tämä raskaus ei jatkukaan normaalisti

..että jos lapsella ei olekaan kaikki hyvin

..että jos tämä alavatsan- ja selän kipuilu ei olekaan normaalia

yms. yms.

Ei sille näköjään mitään voi, että väkisinkin sitä alkaa miettiä kaikenlaista (yleensä vielä sitä kaikkein pahinta). Kaikki tähänastiset oireet ovat olleet siedettäviä ja uskoisin että ihan normaaleja alkuraskauden oireita, mutta ei sitä ihmismieli itselleen mitään voi. Raskausviikkojakin kun on kasassa n. 10 (tarkentuu ultrassa kolmen viikon päästä, tod.näk. kuitenkin vasta 8) joten riskirajoilla vielä ollaan. Mutta ei auta kuin odotella, olisi kyllä jo NIIN kiva kuulla "kaverin" sydänäänet..

Tsemppiä meille kaikille tuleville äideille! Kyllä se nyytti meille vielä joskus syliin annetaan :)