Rv 13+2

Halvatun naama. Olen teini-iästä saakka kärsinyt näppyläisestä ihosta jota mitkään rohdot eivät ole parantaneet, mutta pillereiden lopetuksen jälkeen tilanne on entisestään pahentunut. Nyt on alkanut ilmaantua aivan järkyttävän kokoisia patteja naamaan ja iloisesti niitä on nyt vielä 2 kpl molemmilla ohimoilla joten alan pikkuhiljaa muistuttaa pirua myös ulkoisesti. Enkelistä piruksi.

Elän toivossa että nämä raskaushormonit sotkevat finnituotantoa entisestään ja nyt olisi menossa pahenemisvaihe joka tunkee viimeisimmätkin epäpuhtaudet naamastani ulos. Ja raskauden loppupuolella ihoni onkin sitten sileä kuin vauvan peppu. Pah, toivossa on hyvä elää!

Eksyin muuten tuossa eilen lueskelemaan myös muiden raskaana olevien blogeja ja bongasin erään tarinan, jossa sikiö oli kuollut kohtuun raskausviikolla 15 ja lapsi oli jouduttu synnyttämään ulos kuolleena. Jouduin menemään työpaikan vessaan itkua tuhertamaan, sen verran koskettava tuo kertomus oli. Miten kauhealta se on mahtanut tuntuakaan. Siihen mennessä kaiken pitäisi kuitenkin olla jo kunnossa ja tulevaan lapseen on ehtinyt jo kiintyä. Kaikki sympatiani heille! Aivan kauheaa..