Rv 24+3

En tiedä johtuuko sairaslomasta ja siitä että on vähän liian paljon ylimääräistä aikaa ajatella ja pohdiskella tuntemuksiaan, mutta tuntuu että supistelee vielä useammin kuin ennen sairaslomalle lähtöä. Vatsa kovettuu kivikovaksi palloksi noin 15 sekunnin ajaksi ja tuntuu epämiellyttävältä, ei varsinaisesti kipeältä. Aika tuntuu kuluvan ennätyshitaasti ja olenkin jo ehtinyt lueskella ennenaikaisista synnytyksistä ja siitä voisiko pikkunen selviytyä keskosena jos nyt sattuisi syntymään. Elättelen kaikenlaisia kauhukuvia ja kiinnitän huomiota pienimpäänkin vihlaisuun ja supistukseen. Olen jopa laskenut supistusten välejä, mutta eivät tunnu olevan millään tavalla säännöllisiä. Hirvittää jostain syystä täytellä noita neuvolasta saamiani Kelan papereitakaan, koska kuvittelen että mitä konkreettisemmaksi pikkusta teemme, sitä enemmän näitä supistuksia ilmenee. Vainoharhaisuuspiru on siis täällä lepäillessä löytänyt meikäläisen..

Noh, ei auta kuin tarkkailla tilannetta. Kiesus että sitä osaa jo nyt olla niin kovin huolestunut ja voimaton tuon tulevan pikkuihmisen edessä.

Mies on ollut aivan extra-ihana nämä lähipäivät. Tuntuu kurjalta, kun tiedän että hänellä on kovasti töitä niin opiskelujen kanssa kuin muutenkin ja itse vain lähinnä möllötän kotona ja katselen tv:tä. Jopa kaupassakäynti jää hänelle, koska en voi painavien kassien kanssa kävellä kaupasta ulos. Mutta vaikka kuinka hänelle joka päivä valittelen näitä vaivojani niin aina hän muistaa kertoa kuinka paljon rakastaa sekä minua että pikkusta ja että kyllä kaikki järjestyy. Hänestä tulee kyllä aivan mahtava isä ja hyvä tasapainottaja tällaiselle hermoheikolle äidille!